Gannde Kese : Lowtee jaaɓnirgal (application) terminolooji Hausa-Fulfude-Kanuri

Jaaɓnirgal (application) wal ngal, tafiraama ngam firude kelme Engele ɗen e ɗee ɗemɗe Afrik tati ɗoo (Hausa-Fulfude-Kanuri); ɗemɗe lesdi Najiriyaa. E kongol tafuɓe jaaɓnirgal ngal, “ɗum tafiraama ngam hoynannde yimɓe najiriya ɓen Jokkito »

Fii kawtal haalooɓe ɗemngal Faransee « Francophonie »

Banndiraaɓe tedduɓe, ndee fedde sosiraa (fenngiraa) ko he miijooji mawɓe sosɓe nde, ɓeen ngoni : Lewoo Polsidar Seengoor « Léopold-sédar Senghor » gardinooɗo ngenndi Senegaal he oon yonta e Hamani Joori « Jokkito »

Hadiis : Fii lislaamu, e liimaanu, e lihsaanu (Moƴƴinngol)

Eggaama e Umar (yo Alla wele mo) , o wi’i: Fewndo men jooɗinoo ka Nulaaɗo Alla jom kisiyee on, tun ƴellitii e dow amen gorko tiiɗuɗo rawnude comci, tiiɗuɗo ɓawlude sukundu, yi’otaako Jokkito »

Ɗemngal e jaayndeyaagal e naalankaagal

Ndee winndannde na renndini toɓɓe ɗiɗi cinndondirɗe e ɗemngal, ɗeen ngoni: jaayndeyaagal (media) e naalankaagal (musique) Ko adii fof mbaɗen naamne (lannde, laɓnde) naatirɗe ndee winndannde ngam ɓeyden faamude ko nde yahata, Jokkito »

Miijo : Tuma diina jillaa e pinal, haray ko jilɓuru!

Banndiraaɓe tedduɓe, piiji ndan hino woowaa ka men, fii majji no duwaa ndarteede, piiji hoccitaaɗi, ɗi alaa lasli, ɗi alaa kadi wonirde ka men…! Hino tawaa e ɗin piii; fiɓugol gomɗina wonde kala Jokkito »

 

Gannde Kese : Lowtee jaaɓnirgal (application) terminolooji Hausa-Fulfude-Kanuri

Hausa Fufude Kanuri Dictionary

Jaaɓnirgal (application) wal ngal, tafiraama ngam firude kelme Engele ɗen e ɗee ɗemɗe Afrik tati ɗoo (Hausa-Fulfude-Kanuri); ɗemɗe lesdi Najiriyaa. E kongol tafuɓe jaaɓnirgal ngal, “ɗum tafiraama ngam hoynannde yimɓe najiriya ɓen ka dowry; hittinɓe fii ɗen ɗemɗe” no ɓe gelondira (faamondira).

Fii kawtal haalooɓe ɗemngal Faransee « Francophonie »

Tijaani Mbaalo

Banndiraaɓe tedduɓe, ndee fedde sosiraa (fenngiraa) ko he miijooji mawɓe sosɓe nde, ɓeen ngoni : Lewoo Polsidar Seengoor « Léopold-sédar Senghor » gardinooɗo ngenndi Senegaal he oon yonta e Hamani Joori « Hamani Diori » gardinooɗo ngenndi Nijeer he oon yonta e Norodoŋ Sihanook « Norodom Sihanouk » gardinooɗo ngenndi Kambooj he oon yonta e Jan Marke Leejee « Jean Marc Léger » jaagorgal toowngal he ngenndi Kanada.

Hadiis : Fii lislaamu, e liimaanu, e lihsaanu (Moƴƴinngol)

Hadiis_Misiide

Eggaama e Umar (yo Alla wele mo) , o wi’i: Fewndo men jooɗinoo ka Nulaaɗo Alla jom kisiyee on, tun ƴellitii e dow amen gorko tiiɗuɗo rawnude comci, tiiɗuɗo ɓawlude sukundu, yi’otaako e makko batte seteyaagal, hay gooto e amen kadi anndaa mo. Haa o jooɗii takko Annabuuji on (yo O his), o tuugindiri kopi makko ɗin e kopi maɓɓe ɗin (Nulaaɗo), o waɗi newe makko ɗen e hoore buse makko ɗen. O wi’i:

Ɗemngal e jaayndeyaagal e naalankaagal

D_Abdu_Bah_Misiide_Nate

Ndee winndannde na renndini toɓɓe ɗiɗi cinndondirɗe e ɗemngal, ɗeen ngoni: jaayndeyaagal (media) e naalankaagal (musique)
Ko adii fof mbaɗen naamne (lannde, laɓnde) naatirɗe ndee winndannde ngam ɓeyden faamude ko nde yahata, ɗeen naamne ngoni : holko jaayndeyaagal e naalankaagal waawi battinde e ɗemngal e pinal ? mbela naalankaagal na harmi? mbela Fulfulde na heɓi geɗal mum e jaayndeyaagal e naalankaagal nder leyɗe men hannde.

Hollital : CPI on no lamndii nantinooɓe e Fulfulde

Ko en innde tayre firo nden « Greffe », e ngumel ɗemɗiyankowel sarwiis nantino ngon ka porkireer on CPI woni ko hollital ngal iwri, sarwiisi on no wi’ee : « Section de traduction et d’interprétation du Greffe ou Unité des services linguistiques du Bureau du Procureur », e dow niimoro : 3087FE-RE2 wonde ñalaande sakkitore nden e winnditugol ngol ko 30.09.2014 happanaa! Si ɗon hewtii, haray damal ngal uddaamaa! Kala non ƴettaaɗo e ngal duncal, ɓe yoɓay mo hitaande nden fof e hoore non ɓe dankitotaako ɓeynguure makko nden si ko ɓeynuɗo. Dumunde nden kan happaaka, ko ko hesɗintintee tuma kala nde feere mun yani.

Miijo : Tuma diina jillaa e pinal, haray ko jilɓuru!

Tafsir balde

Banndiraaɓe tedduɓe, piiji ndan hino woowaa ka men, fii majji no duwaa ndarteede, piiji hoccitaaɗi, ɗi alaa lasli, ɗi alaa kadi wonirde ka men…! Hino tawaa e ɗin piii; fiɓugol gomɗina wonde kala on jaŋguɗo diina, on ɗon ko fii defte tun duwaa yewtude, si o jooɗoday kadi; ko yimɓe diina tun, si o ɓornoto, wonaa ɗi ɓeya ɗin, rewɓe ɓen; wonaa yo o hiwroɓe, sakko o yewtida e maɓɓe, ɗum ko ko o hanndaa e mun, hay si tawii non ko o noddoowo e diina kan, sonnaaɓe ɓen tawetaake!

Juuldeere nden ka njananiri!

juulde
Si ñamakala’en wi’ii: « Yaadu welaa, yaadu mettaa », anndee ko goonga, sabu ɗii ɗiɗi fow hino hawtiti e fiyaaku yaadu. Mo yaltii o heɓay ɗi fow, ko weli e ko metti, ko o tijjii e ko o tijjaaki…
Ko ɗum waɗi si tawii fii yaadu hino metti anndannde, ko ɗum kadi sellini yewtere wiinde nden « Yaadu welaa, yaadu mettaa« .